torstai 26. tammikuuta 2017

Kesken jätetyt sarjat

On tullut katsottua monen monta sarjaa ja moniin sarjoihin olen jäänyt vahvasti koukkuun. Kuitenkin löytyy muutama kipale myös niitä, jotka eivät ole kolahtaneet niin täysillä. Tällä kertaa siis lista kertoo sarjoista, jotka olen jättänyt kesken viime aikoina ja avaan syytä muutamalla sanalla.

Shadowhunters
Viime vuoden puolella katsastin sarjaa ensimmäistä kertaa  enkä päässyt kahta jaksoa pidemmälle. Jälki oli vain niin huonoa ja tuntui rehellisesti sanottuna pahalta katsoa sarjaa, joten jätin sen kesken. Noin vuosi myöhemmin ajattelin, että ehkä olin liian hätäinen päätöksessäni kun huomasin positiivista palautetta netistä ja päätin antaa uuden mahdollisuuden ja katsoa jakson tai pari eteenpäin. 7 jaksossa menossa ja ei. Ei se vain iskenyt. Dialogi karmaisee edelleen ja näyttelijät muutamaa lukuunottamatta eivät vakuuta yhtään. Minusta he suurimmaksi osaksi näyttivät kömpelöiltä ja jäykiltä. On todella harmi koska kirjat, joihin sarja perustuu olivat hyviä ja Shadowhuntersin visuaaliset efektit eivät ihan niin huonoja olleet.



The Originals
Erityistä syytä  ei ollut miksi oikein lähdin katsomaan tätä sarjaa, oliko nyt vain uteliaisuutta.  The Originalsia jaksoin katsoa melkein yhden kauden, koska tapahtumat vaikuttivat huikeilta ja ennalta-arvaamattomilta. Kuitenkin sarja alkoi liikkua samoilla suunnilla mitä Vampyyripäiväkirjat,  mielenkiintoa ei enää riittänyt ja juonikin tuntui kulkevan samaa rataa pienillä eroavaisuuksilla.



Beauty and the Beast
Sarjaa olen katsonut yhteensä 3 kautta ja rauhallisin mielin. Vähän on käynyt tylsäksi juoni 3 kauden aikana, mutta ehkä toivo paremmasta piti minut sarjassa kiinni. Kuitenkin 4. kausi osoittautui niin siirappiseksi, että yöh. Niin pettynyt olin etten katsonut kautta loppuun. Luin juonipaljastukset netistä.



Arrow
En ole nyt muutamaan vuoteen katsonut Arrowia ja kiinnostus on vain lopahtanut. Ehdin muistaakseni 3 kautta katsoa kokonaan ja vähän neljännestä kaudesta. Ei tuntunut järkevältä katsoa sarjaa jos keskittymistä jakson aikana ei riittänyt kuin muutamaksi minuutiksi.



Legends of Tomorrow
Yksinkertaisesti ei herättänyt minkäänlaista kiinnostusta muutaman jakson jälkeen. Samoin kuin Arrowin suhteen, en halunnut väkisin jatkaa tämän parissa ja niinpä jätin kesken ja keskityin muihin sarjoihin.



keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Lucifer, 1. tuotantokausi

Lucifer herätti huomioni Youtubessa viime vuoden puolella kun satuin selaamaan trailereita niin elokuvien kuin televisiosarjojen puolelta. Traileri oli sen verran hyvä ja mielenkiintoinen, että halusin ehdottomasti katsastaa tarkemmin mistä sarjassa on kyse ja muutenkin kiinnostukseni kyseiseen hahmoon kaiken kaikkiaan on noussut huimasti.

Lucifer Morningstar (Tom Ellis) päättää ottaa lomaa työstään Helvetin kuninkaana suunnaten Los Angelesiin pyörittämään baaria ja viihdyttämään sekä itseään että muita. Hänen baarinsa Luxin lähettyvillä tapahtuu murha ja näin paholainen sekaantuu LAPD:n toimeen ehkä liiankin innokkaasti. LAPD:n rikospoliisi Chloe Decker (Lauren German) ei ole tästä erityisen iloinen, mutta huomaa, että Luciferistä voi todella olla hyötyäkin. Samaan aikaan Luciferin veli Amenadiel (D.B. Woodside) yrittää saada veljensä takaisin minne hän kuuluukin hinnalla millä hyvänsä.

Lucifer pohjautuu osittain The Sandman sarjakuvaan ja tämän spin-offiin Luciferiin ja niiden hahmoihin (jotka ovat minulle aika tuntemattomia). Oman tuntemukseni mukaan Lucifer esiintyy pahana kapinallisena ja langenneena enkelinä, mutta tässä tapauksessa Lucifer ei kuitenkaan ole läpeensä paha vaan hänen roolinsa on pikemminkin rankaisija ja hänellä on kyky saada selville ihmisten suurimmat halut ja himot. Hän ei pahemmin peittele kuka hän on ja mihin hän pystyy, mikä tuo hauskojakin tilanteita mukaan.

Kuitenkin poliisivoimien osallisuus oli mielestäni aivan liian suuri. Rikosten ratkaisemiseen keskityttiin aivan liikaa ja tylsemmiksi ne menivät kun niillä ei ollut oikeastaan mitään tekemistä hahmoihin tai juoneen muutamaa hassua tapausta lukuunottamatta. Joka jakso sisälsi oman rikoksensa, mikä selvitettiin jakson aikana tietysti heti. Luciferin vanhoja ja uusia suhteita käsitellään vain sivussa ja tässä on mielestäni sarjan ongelma.

13 jakson aikana hänen veljensä Amenadiel, heidän suhteensa isäänsä Jumalaan, jopa Chloen ja Luciferin sekä etenkin tohtori Linda Martinin (Rachel Harris) ja Luciferin erikoinen ja hulvaton suhde tai no sanotaan piru vie kaikki suhteet Luciferiin ovat vain pintaraapaisua ensimmäisellä kaudella, vaikka niistä saisi aikaan vaikka ja mitä! Löysin paljon mahdollisuuksia jaksoista, mutta huomio tahtoi aina kohdistua murhatapauksiin ja laski innostustani tasaiseen tahtiin.

No Tom Ellisiin puolestaan ihastuin heti! Tämä tumma mies huomattavalla aksentillaan hurmasi leikkisänä naistenmiehenä eikä hänen laulutaitojaan ollut vaikea sivuuttaa.


Oli helppo arvata, että Chloen ja Luciferin välille tuodaan jotain kipinää, mutta thank god kipinästä ei lietsottu mitään romanttista. Uskon kyllä, että jossain vaiheessa suhde etenee siihen pisteeseen, että jompi kumpi huomaa tuntevansa enemmän ja.. niin. Se ei haittaa, tämä on toteutus kysymys. Ainoa huoleni on vain, että tuleeko sarja kärsimään jos ja kun suhde lämpenee. Alkaako juoni lähestyä kliseitä pahimmillaan vai voisiko juoni parantua tämän johdosta? Toivon jälkimmäistä.

Ensimmäinen kausi ei päättynyt huikeaan käänteeseen, mutta mielenkiinnolla odotan mitä toinen kausi tarjoaa tämän suhteen. Myös Chloe herättää vielä muutamia kysymyksiä ja toivon vastauksien  kohottavan tunnelmaa edes vähän ellei reilulla kädellä.

Odotin vähän enemmän katsausta Luciferiin ja hänen elämäänsä, mutta sainkin yliluonnollisilla aineksilla varustetun rikossarjan. Siksi Lucifer ei ensimmäisellä kaudellaan onnistunut muuta kuin viihdyttämään tylsiä iltoja.

★ ★ ★ 
Jaksoja: 13
Julkaisuvuodet: 2016
Tekijä: Tom Kapinos
Genre: fantasia, draama, komedia

torstai 22. joulukuuta 2016

Odotetuimmat elokuvat 2017!

Vuosi 2017 on todellakin kiinnostavien elokuvien vuosi, ainakin omasta mielestäni, sillä nimiä löytyy kertyy iso lista. Tässä on niistä ne odotetuimmat, jotka tahdon ehdottomasti katsoa. Toivottavasti ne osoittautuvat hyviksi, ainakin suurin osa trailereista lupaa kutkuttavia seikkailuita!


Beauty and the Beast
Tämä jos jokin on yksi ensi vuoden odotetuimmista. Piirretty on yksi kaikkien aikojen suosikkielokuvistani ja nyt se ilmestyy liveactionina! Haluan niiiiin pitää tästä.




Fallen
Nyt täytyy tunnustaa, vaikka kirjasta en todellakaan välittänyt, Lauren Katen kirjaan pohjautuvan elokuvan traileri vaikuttaa yllättävän hyvältä. Pitäähän se silloin katsoa, vaikkakin varauksella, sillä traileriinhan on ihan hyvin voitu tiivistää elokuvan parhaimmat palat ellei koko elokuvaa.




Pirates of the Caribbean: Dead Men Tell No Tales
Jack Sparrow on kaikkien aikojen hienoimmista fiktiivisista hahmoista ja Pirates of the Caribbean elokuvat ovat olleet todella viihdyttäviä, joten pitää ehdottomasti viides osa katsoa! Javier Badem esittämä hahmo vaikuttaa lupaavalta ja mielenkiinnolla odotan mitä William ja Elisabeth Turnerin lapsella on sanottavanaan.



Fifty Shades Darker
Kröhm.. En voi vastustaa kiusausta ja uteliaisuutta. Elokuvan on sanottu olevan ''trillerimäisempi'' kuin ensimmäinen osa ja siksi aion selvittää pitääkö puheet paikkansa.



Wonder Woman
Lisää supersankareita ja nyt päästään katsomaan naissankarin voiman mittaa.



Justice League
Kovin erityistä syytä minulla ei ole katsoa tätä elokuvaa. Ehkä haluan vain pysyä kärryillä näissä supersankari elokuvissa. Batman vs. Superman ei ollut ihan niin vakuuttava, mutta loppu, jossa heräteltiin tämän elokuvan tapahtumia, herätti mielenkiintoni. Traileri vaikuttaa hyvältä ja luvassa on varmasti suuremmoista menoa. Onko se sitten loistokasta, se täytyy selvittää katsomalla elokuva. Jason Momoa jos nyt jotain <3




Guardians of the Galaxy 2 
Ensimmäinen oli kerrassaan hulvaton ja se riittää syyksi katsastaa tuleva toinen osa!




Kong: Skull Island
Peter Jacksonin King Kong vuodelta 2008 oli näyttävä ja viihdyttävä. Tykkäsin siitä oikeastaan paljon ja juuri siitä syystä haluan katsoa tämän elokuvan. Toisaalta vähän epäilyttää, sillä uusin versio Godzillasta osoittautui pettymykseksi ja kun Kong: Skull Islandin tekijät ovat samat kuin Godzillan, en voi olla miettimättä joudunko pettymään myös tähän. Toivottavasti tämä on muutakin kuin näyttävää effectiä ja saan irti jotain juonesta.


Muita:

Thor: Ragnarok
Kingsman: The Golden Circle
The Dark Tower (Musta torni)
Alien: Covenant

Mitä elokuvia sinä odotat ensi vuodelta eniten?

tiistai 6. joulukuuta 2016

Mitä on tullut katsottua?

Heipä hei pitkästä aikaa myös täältä Elokuvamaailman puolelta. Ajattelin kertoa hieman kuulumisia liikkuvien kuvien parista kerta pitkän hiljaisuuden aikana olen viettänyt enemmän aikaa elokuvien ja sarjojen parissa kuin kirjojen. Työn ohessa energiaa ei ole riittänyt tarpeeksi kirjoihin enkä halunnut lukea jos en ollut kunnolla mukana, joten Netflix oli mainio vaihtoehto minulle. Viime viikot ovat painottuneet sarjojen puolelle, kuitenkin olen seuraillut elokuvauutisia tarkoin. Paljon on tulossa kiinnostavia uutuuksia, mutta niistä lisää myöhemmin ja toisessa postauksessa. 

Tässäpä vähän koontia mitä olen viime aikoina katsellut.


Scream (2015- )
Nina Marin (Tarinoiden syvyydet -blogista) suosittelemana lähdin kokeilemaan tätä kauhusarjaa, joka kieltämättä aluksi hieman jopa pelotti. En ole hirveän suuri kauhun ystävä liikkuvissa kuvissa, trillerit uppoavat hyvin helposti ja paremmin, mutta kunnon slasherkauhu (opin kauhugenrestä koko ajan enemmän!) ei oikein iske. Varsinkin Saw -elokuvien kaltaiset veriset kamaluudet menevät yli rajojen. Scream elokuvat olen katsonut, mutta niistä en hurmaantunut niin paljon. Hyvää ajanvietettä ne olivat.

Juuri siksi en uskonut koukuttuvani sarjaan niin paljon. Nina Mari kertoi, ettei Scream ole pelottava, jonka johdosta rohkenin klikkaamaan ensimmäisen jakson aluilleen ja tulin melkein heti huomaamaan sen olevan totta. Kylmiä väreitä ja epäuskoa oli vaikea olla tuntematta, sillä sarja oli hyvinkin raakaa peliä (kirjoitan sarjasta piakkoin omaa postausta, joten en lähde avaamaan juonta tässä yhteydessä). Murhaajaa ja hahmojen menneisyyttä ensimmäisellä kaudella oli kiinnostavaa arvailla ja ehkä siksi pysyin vahvasti sarjan parissa. En arvannut lähellekään kuka se ensimmäisellä kaudella oli, mutta toinen kausi oli toinen juttu. Olin ehkä vähän pettynyt kuka hän oli, mutta tarina oli ihan uskottava ja hyvin kytkettynä ensimmäiseen kauteen. Kuitenkin kauden lopussa ilmaantui sellainen käänne että alta pois! Luvassa on siis uusi kausi ja tämä tulee olemaan viimeinen. Aion taatusti kauden katsoa ja odotukset ovat kovat.  Kiitos Nina Marille suosituksesta!



Lucifer (2015- )
Olen päässyt vihdoin katsastamaan yhtä eniten odottamaani sarjaa, joka kertoo yhdestä suosikki enkelistäni, Luciferista. Traileri vaikutti todella hyvältä enkä voinut olla ihastumatta ihanan aksentin omaavaan Tom Ellisiin, joka juurikin tähdittää sarjan paholaista. Kuitenkin Lucifer ei osoittautunut omaksi harmikseni niin hyväksi kuin olisin halunnut. Lucifer ei ole aivan pohja noteeraus, mutta juonessa kulkeva rikosten tutkinta sai mielestäni aivan liikaa huomiota. Se oli ajoittain melko tylsääkin seurattavaa, mutta Tom Ellis Luciferina teki siitä viihdyttävää. Vain sivussa päästiin seuraamaan hauskojakin juttuja terapian muodossa ja Luciferin perheasiat, joiden oletin ottavan isomman roolin, kiinnostivat pirusti ja toteutuivat ihan kivasti vaikkakin liian vähäisellä huomiolla. Luciferin ensimmäisestä kaudesta myös luvassa oma katsaus, joten en avaa sitä tässä tämän enempää.



Timeless (2016- )
Kun tietooni tuli ensimmäistä kertaa Supernatural -sarjan luojan, Eric Kripken uudesta televisiosarjasta, kiinnostuin tietenkin heti.  Ensimmäinen kausi pyörii parhaillaan ja tähän asti on ilmestynyt 9 jaksoa. Todella lupaava sarja täytyy sanoa! Aikamatkustus on aina ollut kiehtova ajatus minusta ja tässä sarjassa sitä on toteutettu vahvalla otteella. Hahmot ja näyttelijät ovat kiinnostavia, kaikista löytyy askarruttavia asioita ja salaisuuksia menneisyydestä että tulevaisuudesta. Historian tapahtumat, kuten Abraham Lincolnin murha, sodat ja muut merkittävät tapahtumat yhdistyvät sarjan juoneen hienosti ja odotan innolla mitä kaikkea muuta onkaan luvassa jatkossa. Suosittelen lämpimästi! Wyatt Logan (Matt Lanter) on tosi söpö tapaus! ;)



Jessica Jones (2015- )
Marvel tulee vastaan jatkuvasti niin elokuvien kuin televisiosarjojen kautta supersankareiden muodossa ja itse kaiken kaikkiaan olen pitänyt hurjasti sen tuotannosta. Jessica Jones sijoittuu Marvel Cinematic Universeen (MCU), jakaen tarinallisen jatkumon sen elokuvien ja muiden tv-sarjojen kanssa, ja on toinen neljästä sarjasta (Daredevil, Luke Cage, Iron Fist?) jotka johtavat vuonna 2017 alkavaan crossover-minisarjan The Defendersin tapahtumiin. 

Olen ensimmäisen tuotatokauden katsonut enkä ole pettynyt. Todella hieno sarja jälleen Marvelilta ja Jessica Jonesin psykologinen, mystinen ja hyvissä rajoissa pysynyt yliluonnollinen ote totta kai kiehtoivat eniten. Juoni linkittyy jo alkaneeseen Daredeviliin keskittyen kuitenkin pääasiassa Jonesin ympärille ja avaa hyvin myös kolmannen sankarin, Luke Cagen tarinaa. Jessica Jonesia näyttelevä Krysten Mitter oli kerrassaan loistava eikä hullukurista pääpahista Kilgravea esittänyt David Tennant olisi voinut suoriutua paremmin. Suosittelen!!



Totta kai Blindspot ja Supernatural ovat olleet myös seurannassani ja olen ollut molempiin tyytyväinen. Supernaturalin 12. kausi käynnistyi lokakuussa ja tähän asti on ilmestynyt yhteensä 7 jaksoa. Asiat lähtivät rullaamaan kutkuttavasti ja juoni on tuntunut tähän asti mielenkiintoiselta. Toivottavasti jo nähtyjen jaksojen aikana esiintyneet tapahtumat lupaavat paljon enemmän kauden loppuun mennessä. Blindspot on yltänyt jo toiselle kaudelle ja sarja on onnistunut pitämään mielenkiintoani yllä kiitettävästi. Rikossarjaksi tämä on yllättänyt positiiviseti.

Syksyllä katselin myös Stranger Thingsiä sekä tutustuin Legends of Tomorrowiin. Stranger Things oli aivan huippu. Täysi kymppi ja aivan täydellistä scifiä. Se tuli katsottua hetkessä ja jäin janoamaa lisää. Sarja on lahjakkailla lapsinäyttelijöillä varustettu ja 80 -luvulle sijoitettu tarina yllättäen kadonneesta pojasta ja juuri seikkailumieliset, pelokkaat ja rohkeat lapset ovat sarjan parasta antia. Onneksi toinen kausi on tuloillaan ensi vuonna ja ilman muuta aion sen katsoa! Legends of Tomorrowisista en kuitenkaan voi sanoa samaa. Katsoin muutaman jakson eikä se onnistunut herättämään minkäänlaista kiinnostusta. Jätin sarjan kesken ja tuskin tulen palaamaan sen pariin lähiaikoina tai koskaan.

Sellaista tällä kertaa. Mitäs te olette viime aikoina katselleet? 

Hyvää itsenäisyyspäivää!

maanantai 17. lokakuuta 2016

The Brothers!


Omg (tämä kuin postauksen muut gifit on Googlesta!)

Etukäteen pyydän anteeksi jaaritteluani. Kiitos ja anteeksi.

Supernaturalin 12. kauden alkamisen kunniaksi ja ihan vain koska rakastan sarjaa järjettömän paljon (!!!!), ajattelin tehdä postauksen siihen liittyen. Halusin ja päätin palata Samin ja Deanin mieleenpainuvimpien hetkien pariin, joita 11. kauden aikana on kertynyt ihanan paljon ja monenlaisia (on siis mahdotonta mahduttaa niitä yhteen postaukseen). Kun kyse on veljeksistä, minä erityisesti rakastan sarjan isoveli huolehtii hetkiä, koska Dean on yksinkertaisesti <3 ja Dean viekin huomion tällä kertaa. Samilläkin on hetkensä ja hänkin osoittaa välittävänsä kuunnellen järjen ja sydämen ääntä, välillä enemmän toista kuin kumpaakin. Dean kuitenkin on aivan alusta asti vienyt jalat altani. Piste.

Pohjimmiltaan tässä on kyse heistä veljinä ja tässä tulevat minun toptoptop veljelliset hetket! (Nauroin vedet silmissä kuin myös huokailin tätä tehdessä.. taisi olla väsymykselläkin osaa kun olen ollut melkein viikon oleskellut kipeän ja hyvän olon välillä) Eivät ole missään nimessä järjestyksessä! Pientä varoitusta vielä,  sisältää muutamia paljastuksia mikäli olet vasta aloittamassa sarjaa!


1.

Hello Cruel World on 7. kauden parhaimpia jaksoja, koska minusta oli mielenkiintoista ja hirveää seurata kuinka Lucifer sekoitti Samin mieltä ja vei häntä hulluuden syövereihin. Ja mikä tekee tästä mieleenpainuvan hetken on se, että Dean rientää pikkuveljensä apuun mutkitta ja onnistuu rauhoittamaan Samin tavalla, josta ei voi olla muuta kuin ylpeä. (Jos muistatte sen kohtauksen toisen kauden jaksosta, jossa Sam sai Croatoaniksi kutsutun virustartunnan eikä Dean suostunut jättämään veljeään huolimatta tämän pyynnöstä ja viruksen aiheuttamasta vaarasta, olin yhtä ylpeä silloinkin. Dksdlodsdksor. Todella mielenkiintoinen ja jännittävä jakso myös kokonaisuudessaan kun totuus Samista astui lähemmäksi valoa. Hauskassa mielessä samaa voi sanoa myös kolmannen kauden jaksosta Rabbits Foot.)



2.

Lukuisat naljailut ja jekut veljesten välillä ovat hulvatonta herkkua, kuitenkin sattuneista syistä Samin ja Deanin välillä on ollut paljon vakavampia ja vaikeita hetkiä myöhemmissä kausissa ja siksi tämä kyseinen kohtaus nostatti niin suuren hymyn huulille. Tuntui että pitkään aikaan veljesten välillä ei ole näkynyt sitä huolentonta sananvaihtoa ja naurua kunnes tämä jakso tuli vastaan. Dean ei turhia pidättele tai päästä helpolla kun pikkuveli joutuu klovnipelonsa vietäväksi (tämä ei ole siis ensimmäinen kerta). Sam koki melkoista siedätysterapiaa, mutta terapiaa sai taatusti heidän suhteensakin. Ja voi että, Deanin/Jensenin nauru oli piste i.n päälle!



3.

Veljekset kohtaavat kaikenlaisia yliluonnollisia juttuja ja joutuvat itsekin vähä väliä niiden uhreiksi ja. ehdottomasti yksi hauskin tapaus nähtiin neljännen kauden jaksossa Yellow Fever, jossa pelot saavat ihmiset todella vainoharhaisiksi ja lopulta sekaisin. Jakso on yksi suosikeistani (Jensenin Eye of the Tiger <3) ja tämä kohtaus ei katoa koskaan. Dean olosuhteiden pakosta päästelee pelokkaita höyryjä kun Sam puolestaan tuijottaa ihmeissään veljensä höpötystä. (Gag reelit, haastattelut ja ym videot katsoneena huomaa, että kohtaukseen mahtuu vähän huumoria näyttelijöistäkin).  Deanillä on hetkellä kuin hetkellä sanat hallussa, eiks je?



4.

Sam ja Dean yhtä aikaa kuin kaksi Mariaa ja toistensa vastakohtia. Kaikki mitä he tekevätkin tapahtuu yleensä perheen (ja oman) edun mukaisesti, kuitenkin kuinka he sen tekevät on välillä eri juttu. Dean tekisi muitta mutkitta mitä vain ja oman mielensä mukaan kun Sam lainkuuliaisena kansalaisena menee vähäisemmässäkin määrin moraalien, arvojen, lakien ja sääntöjen kautta. Se esimerkiksi ajaa Samin ja Deanin välillä tietoiseen tai tiedostamattomaan kilpailuun paremmuudesta, mikä ei ole täysin kadonnut vuosien jälkeen. Mutta kyllä he liikkuvat samalla aaltopituudellakin.  Ihanat!






5.

Tämän kohtauksen jaoin eräs hieno päivä Twitteriin ja ennen sekä jälkeen Twiitin olen katsonut kohtauksen monta kertaa putkeen. Ah. Isoveli huolehtii -hetki helli sydäntä, mutta Samin tunnustukset raastoivat sydäntä todella pahasti. Tämä on kuin muistutus 7. kauden jaksosta ja että kaikesta menneestä ja tulevasta huolimatta perhe menee edelle. (Crowley myös todistaa kuuluvansa sarjan parhaiden hahmojen paraatiin!) Sitä aina joutuu tunnekuohun valtaan kun the hug tapahtuu, snif. This show is killing me!




6.

Dean ja Sam pysäyttävät hengityksen viidennen kauden finaalissa. Tätä jaksoa oli vaikeaa ja musertavaa katsoa kun kaikki näytti niin toivottamalta. En kuitenkaan halua spoilata ja kertoa mitä tässä kohtauksessa tapahtuu, mutta ne jotka ovat jakson katsoneet tietävät varmasti mihin tähtään tällä (huom. teema). Kripke oli alkujaan suunnitellut päättäväsä Supernaturalin tähän ja voi hyvät hyssykät jos se tähän olisi päättynyt! Ei siinä, surullinen, haikea ja hieno ajatuksia herättävä lopetus se olisi ollut sarjalle, mutta tiedän olla rehellinen itselleni; olisin jäänyt epätoivoisesti surkuttelemaan ja kaipaamaan lisää. Hieno kausi ja vielä hienompi jakso!




7.

Piru vie tämä on empimättä yksi mieleenpainuvimmista hetkistä koko sarjasta. Sam ja Dean ovat viimein päässeet siihen mihin he ovat alusta asti pyrkineet, kuitenkin tilannetta mutkistavat suuresti ennen tätä hetkeä tapahtuneet sydäntä särkevät käänteet. Olin aika sekaisin surusta ja ilosta toisen kauden kahden viimeisen jakson aikana moneta eri syystä, ettei mitään järkeä. Monta kohtausta on pinttynyt mieleeni, kuitenki tässä on veljesten yhteinen vahva ja mieleenpainuva kohtaus. Samille grediittiä!

 
 
8.

Viimeiseksi, muttei missään nimessä vähäiseksi, ei pidä unohtaa Changing Chanels jaksoa (mikä ehdottomasti on myös yksi suosikeistani), jossa veljekset astuvat yhdessä ennennäkemättömään ja uskomattomaan tilanteeseen (samaa voi sanoa kolmannen kauden jaksosta Mystery Spot, hirveä mutta hauska jakso). Heillä ei tietenkään ole muuta mahdollisuutta kuin pysyä mukana ja tietysti yhdessä he hoitavat homman kotiin täysillä.


Ehkä liiankin? 



 Täytyy  sanoa, että jakson aikana nauraa tukehdun Samin takia, raukka joutuu nöyryytetyksi aivan liikaa.

Huh. Tätä sai pohtia ja pohtia tuskan hiessä, mutta tein sen ilomielin. Moni kohtaus kävi mielessäni, kuitenkin selatessani kaikki mahdolliset, juuri nämä herättivät minussa eniten tunteita ja pysyivät parhaiten teeman alla.

Tällaista tällä kertaa. Seuraavaksi ehkä Deanin parhaimmat lainaukset? Ou nou.


maanantai 5. syyskuuta 2016

The uutuuksia tälle syksylle!

Uutuuksia sen kuin satelee niin elokuvien ja tv-sarjojen puolella ja ajattelin vähän luetella, mitkä yksilöt minua kiinnostavat kerta edellisestä luettelosta on kulunut jo aikaa. Tämä postaus on tv-sarja painoitteinen, koska liikkuvissa kuvissa huomioni tällä kertaa on kiinnittynyt niihin. Myöhemmin voisin kyllä listata elokuvatkin.

Here you go:

Stranger Things
Netflixin alkuperäinen sarja Stranger Things on vetänyt minua puoleensa yliluonnollisella twistillään ja vaikeaa se on olla tutustumatta sarjaan paremmin.  Nuoren pojan salaperäinen katoaminen näyttää olevan juonen ydin ja tietysti sen takaa löytyy paljon muuta. Yhtäkään jaksoa en ole vielä katsonut, mutta Netflixissä se minua odottaa! Looking foward to it.



Legends of Tomorrow
Supersankarit ovat nyt niin in, heidän kirjo kasvaa kasvamistaan ja eikä sormet riitä enää laskemaan kuinka monta sarjaa ja elokuvaa tällä hetkellä on pyörimässä puhumattakaan kuinka monta on vielä tuloillaan. Legends of Tomorrowilla on yhteyksiä Arrowiin ja The Flashiin ja herääkin kysymys täytyykö minun tietää niistä jotain etten menisi ihan hukkaan tämän sarjan kanssa. Olen katsonut Arrowia muistaakseni kolmen kauden verran, mutta se tuntui venyvän niin pitkäksi ja jo nähdyksi ettei mielenkiinto tahtonut enää pysyä. Ehkä tulen näkemään juonipaljastuksia kyseisitä sarjoista katsomalla Legends of Tomorrowia, mutta ei se minua erityisesti haittaa. Ja ehkä tämän kautta palaan takaisin Arrowin pariin ja alan kenties katsoa The Flashia. Toivotaan vain etten  saa yli annostusta. Hirveästi en vielä tiedä mistä on oikein kyse, mutta eiköhän se katsomalla selviä.



Blindspot
Tässä on yksi kiinnostavin uutuus, joka näkyy tällä hetkellä Suomen Liv-kanavalla torstai iltaisin. Se  antaa tälle rikosdraama- ja poliisisarjan fanille ja wannabe etsivälle kunnon energian latauksen ja tietysti minua kiehtovat eniten merkitykselliset tatuoinnit. Olen jo katsonut kaikki tähän asti Livillä näytetyt jaksot ja olen ollut tyytyväinen. Mitähän kaikkea tatuoinneista oikein paljastuu ja kuka on Jane Doe? Jaiks!



Kotimaiset sarjat ovat vallamassa Suomen televisiota ja kyllähän sieltä muutama must see/check löytyy. Mm. Haluatko miljonääriksi, Suomen Konttori, Talent Suomi, Ex-onnelliset ja Ota rahat ja juokse.

Mitä sarjoja sinä seuraat tällä hetkellä? Entä mitä syksyn uutuuksia sinä odotat eniten?

maanantai 29. elokuuta 2016

Parhaat televisiosarjat, osa 2

Vuorossa jälleen parhaita katsottuja televisiosarjoja ja jatkan niiden parissa, joita katsoin tiiviisti ennen blogejani. Tällä kertaa luvassa on poliisisarjoja, sillä yläaste ja lukio aikoihin seurasin paljon rikosdraamaa. Ja parhaiten mieleeni jääneet ja minut koukuttaneet ovat seuraavat yksilöt:


NCIS Rikostutkijat (2003- , 13. tuotantokautta)

Tutustuin NCIS Rikostutkijoihin lukion toisella kun hyödynsin ''hyppytunteja'' erään luokkakaverin kanssa hänen luonaan ja kerran silmiini osui NCIS:n ensimmäisten kausien tuotantokaudet. Olin aiemmin katsonut C.S.I.tä ja juuri se sai minut kiinnostumaan sarjasta. Ensimmäisenä ihastuin sarjan päähahmoihin, jotka olivat hauskan omaperäisiä. He saivat rikostutkinnan näyttämään paljon jännittävämmältä ja hauskemmalta.

Sarja sai lisää syvyyttä kun jaksot veivät juonikuvioita päähahmojen elämään ja tykkäsin ettei huomio ollut pelkästään rikosten ratkaisemisessa. Hahmojen kommelluksia oli viihdyttävää seurata ja lempihahmoikseni nousivat epäilemättä Leroy Jethro Gibbs, Tony Dinozzo, Abby sekä Ziva David. Ziva oli ehdottomasti vahva lisä hahmokaartiin 3. tuotantokaudesta lähtien ja hänen sekä Gibbsin taustat olivat mielenkiintoisimpia. Siksi olikin hyvin järkyttävää kun hahmo jäi sivuun 11. tuotantokauden aikana. Kun nyt asiaa mietin, en ole sen jälkeen sarjan uusimpia jaksoja katsonut.

The Gibbs slap


Dexter (2006-2013, 8.tuotantokautta)

Lapsuuden kaverini katsoi paljon Dexteriä ja sarja jäi korvani taakse odottelemaan vuoroaan. Joskus lukion aikoihin aloitin sarjan katsomisen. Tiesin etukäteen vähän mistä oli kyse kuten rikoksista ja  mutta en osannut odottaa pitäväni sarjasta niin paljon. Dexter taitaa olla ensimmäisiä karuimpia sarjoja, joita olen koskaan katsonut. Se oli minulle jotain uudenlaista, yllättävää ja järkyttävää ja voi hyvinkin olla, että juuri Dexter on vienyt minua enemmän muihin synkkien ja psykologisten tarinoiden pariin niin sarjoissa kuin elokuvissa (Hannibal, Yön ritari, Sons of Anarchy, Suljettu saari jne..), joihin olenkin jäänyt todella koukkuun.

Todella mielenkiintoinen rikos- draamasarja, jossa yllätykset, veri ja kiroilu eivät taatusti lopu kesken.

Surprise indeed


Castle (2009-2016, 8. tuotantokautta)

Hölmö huumori saa aina hymyn huulille ja Castle tarjoaa sitä tuotantokaudesta toiseen. Tutustuin Castleen vähän ennen kuin aloin pohtimaan blogien perustamista. Sarjalla on hauska yhteys kirjoihin, sillä sarjan päähenkilö Richard Castle on kirjailija, joka kirjoittaa rikosromaaneja ja hakee inspiraatiota kirjoihinsa poliisivoimien kautta. Vielä mielenkiintoisempaa on se, että hänen kirjasarjojaan (Derrick Storm ja Nikki Heat) on julkaistu oikeasti ja vielä Richard Castlen nimellä.  

Castle on hieman pehmoisempi rikossarja kuin aiemmat mainitsemani, mutta se oli hyvää vastapainoa karuille kuville. Tykkään kuin rikos/poliisisarja on jossai määrin omaperäinen, sillä kaavamaisia rikossarjoja on tullut katsottua aika paljon (kaikki versiot C.S.I.stä, Criminal Minds..) ja kieltämättä se alkoi pikku hiljaa maistua vähän puulta. Eihän kaavamaisuudelta voi välttyä täysin, mutta hahmoilla ja heidän tarinoillaan pystytään tekemään niin paljon (olkoon Sherlock, Dexter ja Hannbal erityisen hyviä esimerkkejä). Castlekin onnistuu siinä kohtalaisesti ja parasta sarjassa on hölmö ja enimmäkseen huoleton meininki ja totta kai Richardin ja Katen suhdetta oli hauska seurata.




Nikita (2010-2013, 4. tuotantokautta)

Nikita kiinnitti huomioni naisvaltaisella hahmokaartilla ja kyllähän se ylitti odotukset kun ensimmäinen tuotantokausi tuli katsottua melkein pakonomaisesti. Tykkäsin ajatuksesta, että hyviksen ja pahiksen rooleissa oli poikkeuksellisesti nainen ja sivussakin toimi hyvin vahva naishahmo vähättelemättä tietenkään miespuolisia hahmoja. Toteutuskin oli mielestäni onnistunut ja sarja viihdytti joka tuotantokaudellaan toimintarikkailla ja mystisillä kuvioilla. Mielenkiinto pysyi yllä hahmojen karujen taustojen ja heidän selviytymiskeinojen avulla. Hyvää viihdettä, johon jää helposti koukkuun!



Osat eivät lopu tähän, osa 3 on jo tekeillä ja tulossa siis lisää parhaita sarjoja! ;)